Kaalikeisari



Rakastan salaatteja. Nyt en tarkoita mitään lisukkeita tai laihdutusruokaa, vaan tuhteja maalaissalaatteja, pastaa ja vihanneksia, oliiveja ja marinoituja kasviksia hyvän kastikkeen ja leivän kera. Suosikki salaattipohjani on veganisoitu versio caesarsalaatista, jota voi jatkaa esim. tofulla, falafeleilla, oliiveilla, aurinkokuivatulla tomaatilla jne. Mutta mutta... salaattimässäily keskellä helmikuuta kolkuttaa ekologista omatuntoa. Kasvihuoneessa kasvatettujen ruukkusalaattien ja tuontivihannesten popsiminen kuulostaa arveluttavalta. Lanttuahan nyt pitäisi järsiä...



Pohdiskelin salaattidilemmaa kaupan vihannestiskillä. Tarjolla olevasta valikoimasta kotimainen kaali lienee salaatteja kestävämpi vaihtoehto, mutta tiivis kaalinpää tuskin taipuisi caesarsalaatiksi. Silmiini sattui kotimainen savoijin eli kurttukaali, joka on rakenteeltaan keräkaalia ilmavampi. Päätin kokeilla. Suikaloitujen kaalinlehtien lisäksi höyrytin kevyesti parsakaalia, joka tuodaan tietysti tähän vuodenaikaan Espanjasta, mutta lienee jonkinlainen kompromissi. Savoijinkaali on itsessään melko voimakkaan makuinen ja rakenteeltaan kovahko, joten parsakaali tuo salaattiin lempeyttä. Lisäsin salaattiin tällä kertaa myös hiukan kokojyväpastaa ja marioitua tofua sekä muutaman oliivin. Lopputulos muistuttaa siis enää etäisesti alkuperäistä caesaria mutta on loppujen lopuksi toimiva ihan omana itsenään. Voi olla, että tämä salaatti kuuluu sarjaan "haastava ei-vegaaneille ruokavieraille" mutta Kahvila Vegaanin vakioporukka söi sitä hyvällä ruokahalulla. Vastaleivottu saksanpähkinäleipä kruunasi aterian.


Kaali-caesar:


Salaatti:
  • Pieni savoijinkaali tai myöhemmin keväällä/kesällä varhaiskaalia
  • Parsakaali
  • Valkosipulikrutonkeja
  • Marinoitua tofua suikaleina
  • (Paahdettuja auringonkukansiemeniä)
  • (Auringonkukan versoja)
  • (Oliiveja)

Jaa parsakaali kukinnoiksi ja höyrytä kevyesti. Älä kypsennä liian pehmeäksi, kaali saa antaa vastusta hampaille. Jäähdytä.

Irrota savoijinkaalista ulommaisimmat lehdet johonkin muuhun käyttöön, käytä salaattiin rapeampia sisuslehtiä. Irrota kaalista lehti kerrallaan ja poista keskellä oleva kova lehtiruoti. Suikaloi kaalinlehdet n. 1 cm levyisiksi. Sekoita kulhossa kaali, parsakaalin kukinnot ja krutongit ja joukkoon salaatinkastike:


Vege-caesarkastike:
  • 125 g silkentofua (pehmeää tofua) tai 2 dl maustamatonta soijajugurttia
  • 6 rkl sitruunanmehua
  • 3 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 3 rkl hiivahiutaleita
  • 1 1/2 tl (dijon-) sinappia
  • 1/2 tl soijakastiketta
  • 1 tl omenaviinietikkaa
  • 1 tl intiaanisokeria
  • 1/2 tl sipulijauhetta
  • 1/2 tl tamarindisosetta (ei välttämätön)
  • 1/2 tl hienoa merisuolaa
  • 1/2 tl vastajauhettua mustapippuria
  • 1/2 tl levähiutaleita (ei välttämätön, mutta tuo anjoviksen kaltaista makua)
  • 1 3/4 dl oliiviöljyä + rypsiöljyä (2 rkl öljystä voi korvata myös pellavansiemenöljyllä*)

Sekoita kastikeainekset öljyjä lukuunottamatta sauva- tai tehosekoittimella. Lisää öljy vähitellen ja jatka sekoittamista, kunnes saat tasaisen, kermamaisen kastikkeen.



Kaada valmis salaatti tarjoilukulhoon ja koristele tofulla ja auringonkukan siemenillä ja -versoilla. Tarjoa hyvän leivän kanssa.


..............................
*Pellavansiemenöljy maistuu myös hieman "kalaiselle", mikä sopii caesar-kastikkeeseen, johon alkuperäisessä versiossa kuuluu mm. anjovista. Samalla saa nautittua annoksen päivittäisistä omega rasvahapoista. Kastike säilyyn jääkaapissa n. viikon.

3 kommenttia:

  1. haastava ei-vegaanisille kahvilavieraille, heh. Tarjosin kerran itse vegaanista nokkosparsakaalipiirakkaa ei-vegaaniselle sukulaismiehelle, joka tyytyi syömään illan aikana pelkkää leipää.. Sitä ennen ei mieleeni koskaan ollut tullut, etteivät ei-vegaanit söisi kaikkea samaa mitä vegaanitkin :)

    VastaaPoista
  2. Niinpä, jotkut ovat ruokavalioltaan käsittämättömän rajoittuneita ;) No, toisenlainen kokemus oli viimeisimmät synttärikestit, joissa tein kaiken pasteijoista täytekakkuun vegaaniystävällisiksi. Sekä aikuis- että lapsi, että sukulaismiesvieraat söivät hyvällä halulla. En kuitenkaan erikseen mainostanut vegaanisuutta, joten kukaan ei kai hoksannut nirsoilla.

    VastaaPoista
  3. luulen että siinä se salaisuus on - kun vaan tuo ruuan esille hyvänä ruokana niin uppoaa hyvin myös sekaruokailijoille.

    VastaaPoista

 

Ensimmäinen ruokakirjani on ilmestynyt!