Speltti-mansikkaletut


Olen yleensä ollut laiska paistelemaan lettuja, koska en voi sietää siitä aiheutuvaa käryä, varsinkaan sisätiloissa. Letut ovat kuitenkin takuuvarmoja suosikkeja lasten lautasilla, ja niiden paistaminenkin usein mukava yhteinen ohjelmanumero. Tajusin sitten jossain vaiheessa, että käryongelma poistuu täysin, kun paistan lettuset teflonpannulla ilman rasvaa. Se tosin asettaa taikinalle tiettyjä vaatimuksia, koska lettujen täytyy olla helposti irtoavia ja pysyä koossa. Myöskään samaa rapeutta ja pitsireunoja niihin ei tule. Niinpä halusin kehitellä taikinan, josta saisin ekstramaukkaita lettuja ilman rasvantirinää.

Mielestäni onnistuin täyttämään vaatimukset melko hyvin. Kauraa ja spelttiä sisältävät letut ovat täynnä terveellistä energiaa, mutta silti herkullisia. Pellavansiemen ja kaura sitovat taikinan, ja ripaus mausteita mehevöittää makua. Ripottelin kypsien lettujen päälle pakastekuivattuja mansikoita, jotka pehmenivät ja tarttuivat hauskasti kuuman letun pintaan. Kun lisäsin jokaisen letun pinnalle jo paistovaiheessa hiukan vaahterasiirappia, ei hilloa tarvittu lainkaan. Agavesiirappi käy tähän yhtä hyvin. Letut läpäisivät ehdottomasti lapsitestin, terävä 11-vuotias tosin tarkisti, että  "Onks nää jotain ekolettuja"?, mutta se johtui kuulemma siitä, että kamera oli taas keittiössä. (Jotain ovat jo oppineet...) Läjä hupeni nälkäisen jälkikasvun suihin ennen kuin viimeinen lätty oli käännetty, ja ehdin itse testailla vain yhden letun verran. Mutta totuus tulee lasten suusta, vai miten se nyt oli...

Mansikkaiset spelttiletut (kahdelle nälkäiselle tai neljälle aikuiselle)

Esitaikina:
2 rkl pellavansiemeniä
1,5 dl kaurahiutaleita
2,5 dl vettä
1/2 dl rusinoita
(1 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä)

Jauha pellavansiemenet tehosekoittimessa jauheeksi, lisää kaurahiutaleet ja jatka jauhamista, kunnes saat tasaisen jauhoseoksen. Lisää kulhoon jauhoseos, vesi ja rusinat. Anna seistä muutaman tunnin, kunnes seos paksuuntuu. Surauta seos kertaalleen sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa ennen käyttöä, että rusinat soseutuvat seokseen. Jos käytät kookosöljyä, lisää se joukkoon tässä vaiheessa, kun olet soseuttamassa seosta. Lisää esitaikinaan seuraavat voimakkaasti vatkaten:
  • 7,5 dl kauramaitoa
  • 1 1/4 tl suolaa
  • 1/2 tl hienoksi jauhettua kardemummaa (esim. Sonnentor)
  • 1/2 tl kuivattua appelsiininkuorijauhetta
  • 1 tl kuivattua viherminttua tai n. 1 rkl tuoretta silputtuna
  • 1 tl agave- tai vaahterasiirappia
  • 1 tl hiivahiutaleita
  • puolikarkeita spelttijauhoja sopivan paksuiseksi taikinaksi, itse käytin n. 4,5 dl
Viimeistelyyn:
  • pakastekuivattuja mansikkalastuja
  • agave- tai vaahterasiirappia
Jauhojen määrää kannattaa arvioida lisäysvaiheessa. Taikina ei saa olla liian laihaa, muuten letut eivät pysy koossa. Liian paksusta taikinasta taas tulee raskaita ja huonosti paistuvia lettuja. Spelttijauhot kypsyvät hitaammin, kuin esim. tavalliset vehnäjauhot!


Anna taikinan turvota 1/2 t. Tämä parantaa myös paistuvuutta. Paista taikinasta ohuita lettuja teflonpannulla. Pannun lämpötila saa olla hiukan alhaisempi, koska speltti vaatii pidemmän kypsymisajan. Anna taikinan hyytyä kunnolla ja irrottele reunoja varovasti lastalla. Kun lettu tuntuu irtoavan vaivattomasti pannusta, se on valmis heitettäväksi ympäri (siis kirjaimellisesti!).


Ripottele käännetyn letun pinnalle mansikkalastuja....


... ja kaada hiukan agave-/ vaahterasiirappia.


Lado päällekkäin, jolloin letut maustuvat kummaltakin puolelta.

Nauti, jos jotain on vielä jäljellä siinä vaiheessa, kun pääset pöytään!

11 kommenttia:

  1. Onpa hyvä letturesepti,joskus pitää kokeilla! Ja nuo pakastekuivatut mansikat kuulostavat tosi nameilta!

    VastaaPoista
  2. Yaelian, ne mansikat on aika ihania. Harmillista kyllä eivät ole mitään kotimaista tuotantoa, vaan pussin kyljessä lukee alkuperämaana Kiina. Kääk! Toivottavasti joku Suomalainen marjan tuottaja innostuisi asiasta.

    VastaaPoista
  3. Nam nama nam, kun kuulostaa ja näyttää herkullisilta! Täytyy ehdottomasti kokeilla.

    Ainoastaan appelsiininkuorijauhe jäi vähän kysymykseksi, että mistäs sellaista saan... Ellei sitä sitten itse pitäisi jotenkin jauhaa? Vaikka eiköhän nuo lettuset ilman sitäkin onnistuisi.

    VastaaPoista
  4. Eksyin tänne blogiin nyt, ja onneksi eksyin, koska näähän on upeita nää ohjeet, ei voisi uskoa näitä vegaanisiksi! Ainut vaan, että kaikkia näitä raaka-aineita (kuten monen muunkaan blogireseptin aineeita) ei meiltä varmasti saa. Kuten tuota edellisen kommentin appelsiinikuorijauhetta (jos se siis valmistuote on), hampunsiemeniä jne. - ja mitä on hiivahiutale?!

    VastaaPoista
  5. Koirelina, appelsiininkuorijauhetta löytyy ainakin Sonnentor-merkkisenä. Ostin omani H:gin Ruohonjuuresta. Tästä löytyy tarkemmat tiedot ko. tuotteperheestä ja tietoa myös jälleenmyyjistä eri puolilla Suomea:
    http://www.luomutilaolli.net/index.php?link=sonnentor
    Mutta sen voi siis jättää poiskin tai korvata esim. jauhetulla pomeranssinkuorella.
    Kte, kiitos! Totta on, että jotkut ainesosat on vähän hankalia, ainakin jos asuu muualla kuin isommissa kaupungeissa. Tosin luontaistuotekaupoista saattaa tehdä löytöjä. Hampunsiemeniä voi tilata myös netin kautta suoraan tuottajalta, esim Lassilan tilalta (www.lassilantila.fi). Hiivahiutale, eli oluthiivahiutale on loistava tuote, jolla saa ruokiin täyteläisyyttä ja vähän juustomaista makua. Monet ripottelee sitä juuston korvikkeena pastaan tms. Se sisältää myös paljon B-ryhmän vitamiineja. Jos näitä lättyjä ajattelee, niin ne voi tehdä toki ilman hiutaleita, ei vaikuta rakenteeseen.

    VastaaPoista
  6. Hyviltä näyttää. Ootko harkinnu joskus vääntää näistä sun upeista resepteistä ja kuvista ihan käsinkosketeltavaa kirjaa? Olisi paljon käytännöllisempi apuri keittiössä kuin tämän läppärin altistaminen kaikille roiskeille ja kihinöille.. Pakko myös kysyä, popsiiko teillä lapset ihan 100% vegaania vai onko välillä makkara-juusto-jätski-päiviä?

    VastaaPoista
  7. Syömäri J, kirjaidea kieltämättä muhii takaraivossa... Saapa nähdä :) Lapset on itsenäisiä (ja itsepäisiä) pikkuihmisiä, joten en ole katsonut aiheelliseksi heitä aivopestä väkisin johonkin tiettyyn muottiin. Vaikutteita voin kyllä tarjota, mutta tekevät sitten joskus itse valintansa (vaikka itse olenkin jo toisen polven vege). Laitan kyllä pääsääntöisesti sitä vegaanisafkaa koko perheelle, mutten tee siitä numeroa. Makkara-jätskipäiviä on myös ja kyllä luomulihapullatkin syntyy tarvittaessa :)

    VastaaPoista
  8. Moro pitkästä aikaa Okriina! Totuus tulee humalaisten ja lasten suusta... ilmottaudun humalaiseksi, vaikka oikeasti päässä on vain särkylääke ;o) Mutta voin maistaa nämä letut suussani ja varmasti hyviä ovat.

    Meillä kotona puhutaan paljon vegaaniudesta ja mieheni on ilmoittanut, ettei moiseen aio ryhtyä, vaikka kasvisruoka muuten maistuukin. 10-vuotias tyttöni on hyvinkin kiinnostunut ja hänellä menee alas paistetut tofut ja tofumakkarat: tekee tofuruokia jopa itsekin ja valitsee ravintolassakin mielellään kasvisruokaa. Tällä viikolla oli kirjoittanut jopa kouluaineen vegaanista karhusta \o/ Eli olen tullut siihen tulokseen, että itse kokeilemalla ja maistelemalla oma tie löytyy parhaiten ja pakottamalla saa vain vastustusta aikaan.

    VastaaPoista
  9. Sari, näinhän se just on. Mut uskon, että nuorisossa on potentiaalia... Olis kiva tavata sellanen vegaanikarhu :D

    VastaaPoista
  10. heh.. musta ne ylirasvaset ekat lätyt on se lättyjen kerma :)

    VastaaPoista
  11. No, nää on kai sitten se mitä jää jäljelle...

    VastaaPoista

 

Ensimmäinen ruokakirjani on ilmestynyt!