Kurpitsajuhlat


Halloween lähestyy. Amerikantuliaisen merkityksestä suomalaisessa juhlaperinteessä voi olla montaa mieltä. Itseäni nyppii kaikki kaupalliselle pohjalle rakentuva "perinnekulttuuri", mutta toisaalta vuoden pimeimmän ajan kynnyksellä on mukavaa järjestää pientä jäynää.

En tiedä, onko em. kurpitsajuhlalla osuutta asiaan, mutta kurpitsojen tarjonta on viime vuosina lisääntynyt ilahduttavasti. Tänä vuonna olen bongaillut useita eri lajikkeita, myös suosikkkini butternut-kurpitsan. Sitä on ihasteltu jo muissakin blogeissa, eikä syyttä, koska se on
makeampi ja helpommin käsiteltävä, kuin esim. se tutumpi pyöreä jättikurpitsa.

Butternutin kuori on melko ohut, kuoriminen helpompaa ja siemenet ovat kompaktissa paketissa kurpitsan paksummassa päässä. Joissain kurpitsoissa siementen osuus on todella suuri ja niiden kovertamisen jälkeen itse kurpitsaa jää jäljelle paljon vähemmän kuin olisi osannut arvatakaan. Tosin kurpitsan siemenet voi käyttää myös ja usein ne paahdetaan. En kyllä ole itse onnistunut siinä kovinkaan hyvin, joten ovat yleensä jääneet käyttämättä.



Viimeisimmässä Vegaiassa kehun kesäkurpitsaa kasvisten moniottelijaksi, mutta eivätpä talvilajikkeet jää siinä yhtään huonommiksi. Monissa blogeissa on jo esitelty herkullisia ohjeita mm. kurpitsakeitolle, -pastalle ja -risotolle. Talvilajikkeita ja erityisesti butternuttia voi kuitenkin käyttää myös raakana. ...Tai niin ainakin väitetään. Päätin ottaa siitä selvää.

Virittäydyimme siis kurpitsajuhlan tunnelmiin raa'alla otteella. Perheen Potter-fani oli jo aiemmin tiedustellut, onko kurpitsamehua oikeasti olemassa, joten kokeilimme ensin sitä. Ostamani luomu-butternut (kiitos taas Kampin K-market!) meni kuorimisen jälkeen mehulinkoon ja yhdestä kurpitsasta tuli pari lasillista upean väristä juomaa. Maku muistutti kurkkumehua mutta oli makeampaa. Lapset joivat sitä agavesiirapilla ja kanelillla maustettuna.

Koska kaikki mehu ei mennyt kerralla, laitoin loput jääkaappiin ja maistoin myöhemmin todetakseni, että jo muutaman tunnin säilytys toi mehuun tympeän hajun. Eli tuorepuristettu on syytä nauttia tuoreena!

Mutta sitten asiaan. Todellinen tavoitteeni oli kokeilla raakaa kurpitsapiirasta, jonka idea ensin putkahti mieleeni jostain ja jonka ohjeita sitten löysi myös netistä. (Käy katsomassa mm. Yaelianin piiras ihanassa Appelsiineja ja Hunajaa -blogissa) Mehun linkoaminen oli siis vain valmistelua piirasta varten, johon tarvittaisiin puristamisesta saatua raastetta.

Halusin kuitenkin jotain muuta kuin perinteisen tyylisen piiraan. Yhdistelin ideoita eri resepteistä ja lopputuloksena oli yllättäen kaksivärinen kakku. Molemmissa kerroksissa käytin kurpitsaa, mutta maustoin ne eri tavoin. Vaalea kerros maistui aivan hämmästyttävän samanlaiselta kuin ihan normi-pumpkin pie. (Vegemies luuli itse asiassa syövänsä kermakakkua!) Tumma kerros maistui piparitaikinalle, ja kukapa ei siitä pitäisi!

Kakku on vähän työläämpi kuin muut viime aikoina kokeilemani raakajälkiruoat. Se vaatii myös blenderiltä tehoja, jotta kurpitsaa sisältävästä seoksesta saa kermamaista. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen ja maku oli vielä parempi seuraavana päivänä, kun maistoin jäljelle jäänyttä palaa, jonka olin onnistunut jemmaamaan jääkaappiin.

Kurpitsakakku

  • Vaalea kerros:
  • 2 kp/1/2 l (butternut-) kurpitsaraastetta (mehulingosta jäänyttä)
  • 1/2 kp / 2,5 dl yön yli liotettuja cashew-pähkinöitä
  • 1/2 kp / 2,5 dl kookoskermaa (1/2 raakaa kookospähkinä + 1/2 vettä tai kurpitsamehua blendattuna)
  • 1/4 kp / reilu 1/2 dl agavesiirappia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • 1 rkl appelsiinin mehua
  • 1 tl raastettua appelsiininkuorta
  • 1 rkl vaniljaa
  • hyppsellinen suolaa
  • 1/2 kp / 1,25 dl kookosöljyä (lämmitä varovaisesti sen verran, että öljy muuttuu nestemäiseksi)
  • 1 rkl soijalesitiiniä
  • 1 tl kanelia
  • 1 1/4 tl inkivääriä
  • 1/2 tl maustepippuria
  • 1 tl kardemummaa
  • 1/4 tl muskottipähkinää

Jauha lesitiinirakeet hienoksi jauheeksi. Tein tämän sähkökäyttöisessä kahvimyllyssä, jonka
olen ominut käyttööni pienten siemen ja pähkinäerien jauhamiseen. Jauha tehosekoittimessa kaikki muuta aineet lesitiiniä lukuunottamatta mahdollisimman kermamaiseksi seokseksi. Itselläni tämä vei yhteensä n. 5 min. Annoin blenderin vähän levätä välillä. Laita seos jääkaappiin jähmettymään siksi aikaa, kun teet tumman taikinan.

Huom. Jos sinulla ei ole mehulinkoa, voit myös raastaa kurpitsan hienolla terällä ja valuttaa raasteen siivilässä mahdollisimman kuivaksi kevyen painon alla.

Tumma kerros:

  • 1 1/2 kp / 3,75 dl kurpitsaraastetta
  • 1 1/2 kp / 3,75 dl pähkinäseosta ( esim. pekaani-, saksan- ja cashewpähkinöitä)
  • 1/2 kp / 1,25 dl kuivattuja aprikooseja
  • 1/2 kp / 1,25 dl taateleita
  • 2 rkl carob-jauhetta
  • 1/2 tl kanelia
  • 3 rkl vaahterasiirappia
  • 1 1/2 tl vaniljaa
  • 1/8 tl suolaa

Jauha monitoimikoneen leikkurterällä tai tehosekoittimessa pähkinät jauheeksi.

Lisää aprikoosit ja taatelit ja jatka sekoittamista, kunnes saat murumaisen seoksen. Parhaiten tämä onnistuu monitoimikoneessa. Lisää loput ainekset ja jatka sekoittamista, kunnes saat tasaisen taikinan. Jätin tämän taikinan vähän karkeammaksi kuin vaalean.

Kakun kokoaminen:
Levitä n. 20 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohjalle ensin puolet ruskeasta täytteestä. Levitä sen päälle puolet vaaleasta täytteestä. Laita tässä vaiheessa kakku n. 1/2 tunniksi jääkaappiin, jotta vaalea täyte jähmettyy ennen seuraavan kerroksen levittämistä. (Itse olin hätäinen ja työsin kakun n. 10 minuutiksi pakastimeen.)
Jatka kokoamista edellä mainitulla tavalla. Ruskea taikina on sen verran kiinteää, että sitä saa muotoiltua parhaiten käsin. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään n. tunniksi.
Ennen tarjoilua, poista irtopohjavuoan reunaosa varovasti. Irrottelin omasta kakustani reunat terävällä veitsellä ennen reunaosan poistamista. Ripottele päälle kanelia.

Kakun rakenne on melko pehmeä, mutta se pysyi kuitenkin hyvin koossa ja leikkautui kauniisti. Säilytyksessä tumma kerros pehmeni jonkin verran, joten jos minulla olisi kuivuri, saattaisin seuraavan kerran kokeilla tumman kakkupohjan kuivattamista ennen kakun kokoamista. Se oli kyllä hyvää ihan näinkin ja tekisi heti mieli tehdä sitä uudelleen!




8 kommenttia:

  1. Jes, täällä on oikein odotettu tätä reseptiä! :) Hypistelin kans kampissa butternutseja tässä yks päivä, pitänee viimein mennä kurpitsaostoksille kun kaikkialla tehdään kurpitsaherkkuja ja munkin tekee mieli!

    VastaaPoista
  2. Sun kakusta tuli tosi nätti! En ole ajatellutkaan,että kurpitsaa voi myös puristaa mehuksi,pitää kokeilla joku päivä. Tuo vaalea kerros kuulostaa tosi hyvältä! Itsekin olin oman piirakkani kohdalla ihan hämmästynyt siitä,että se maistui ihan oikealta kurpitsapiirakalta!

    VastaaPoista
  3. Johanna, kiva kun kiinnostaa :)

    Yaelian, kiitos! Olin oikeasti tosi ennakkoluuloinen ton täytteen suhteen. Eihän raaka kurpitsa voi olla hyvää! Mutta ihan ihmeellisesti se maku ja koostumus vaan olivat todella hyvät. Ehkä siinä oli vähän taikaa, ei kai ne Tylypahkan velhot muuten kurpitsamehua jois ;)

    VastaaPoista
  4. Nämä sun raakaleivonnaiset kuulostavat ja näyttävät kyllä tosi herkullisilta. En ole varmaan missään maistanut moisia, mutta täytyy varmaan rohkaistua itse yrittämään.

    VastaaPoista
  5. Tuli taas nälkä, kun tänne sivulle tulin. Omat kurpitsakokemukseni jäävät tähän kasvatuksen puolelle, joskus pihan nurkalla on villisti versojaan levitellyt kurpitsa. (levittäytyi tosi isolle alueelle kasvamaan). Nuorin lapsista sai isoimmasta kurpitsasta hyvän "kurpitsapään" itselleen ja kuljeskeli tyytyväisenä pää kurpitsan sisällä ympäriinsä.
    Myös olemme perheen kanssa päässeet piipahtamaan pääkallopaikalla, eli Amerikassa Kalifornian Napa Valleyssa, pienellä kurpitsaviljelystilalla kurpitsaostoksilla. Mukavia kurpitsamuistoja, mutta vähän erilaisia, kuin nämä herkkujutut täällä. Namskis!

    VastaaPoista
  6. Malitsu, kiitos. Joo, en mäkään ollut juurikaan maistanut raakajälkiruokia tai leivonnaisia aiemmin, mutta nyt oon niihin ihan hullaantunut. Ovat kai just sopivasti outoja..

    Taru, kurpitsat ovat meilläkin lasten suosikkeja, mutta eivät sisäisesti nautittuna... Joo, siellä Kaliforniassa kurpitsatkin oli isompia.

    VastaaPoista
  7. Yhyy...ei koko kauppakierroksella löytynyt paikallisista isoista marketeista kurpitsaa!! Olisin halunnut kyllä testata :(

    VastaaPoista
  8. Nina, huomasin saman tänään. Luottomarketistani oivat butternutit loppuneet. Pari päivää sitten niitä oli sentään aika läjä! Eli ei enää kurpitsapiirasta meilläkään tänä viikonloppuna :(

    VastaaPoista

 

Ensimmäinen ruokakirjani on ilmestynyt!