Oudot herkut: Black Rice Bread


Tähän nyt ei muuta voi sanoa, kuin että onhan tää aika outo.

Leipä oli kaikkien mittapuiden mukaan epäonnistunut: tiivis, päältä kova ja sisältä liian kostea halko. Mitä järkeä on oli edes käyttää leipätaikinaan mustaa riisiä? Ostin isomman erän mustaa riisiä ja äkillisen päähänpiston houkuttelemana päätin kokeilla sen jauhamista jauhoksi. Ja sitten vielä piti saada limppua, vaikka tahmean mustan riisin rakenne on sellaiseen ihan väärä.

IMG_0362IMG_0393

Minulla ei ole sanottavana puolustukseksi mitään erityistä. Olen kuitenkin leiponut nyt jo monta mustaa leipää, sillä kaikessa kerettiläisyydessään tämä outoleipä on jotenkin koukuttavaa. Ehkä se on vienon aromaattinen maku, dramaattinen ulkonäkö tai sitkeän tahmea purutuntuma. Tai mustan riisin huimaava antioksidanttipitoisuus. Tai vain vatsan tyytyväinen hyrinä.

Tää on mun leipä.
  IMG_0433


Musta riisileipä
  • 2,5 dl käden lämpöistä vettä
  • 2,5 dl riisijauhoja
  • 1/2 pss kuivahiivaa tai 1/4 pkt tuorehiivaa
  • 1 rkl hunajaa 

Liuota hiiva veteen ja vispilöi kaikki sekaisin puuroksi. Peitä kulho muovikelmulla ja jätä juuri tekeytymään 1 - 4 tunniksi.

  • 500 g mustaa riisiä 
  • 1 kypsä banaani 
  • 1,5 dl vettä 
  • 2 tl laadukasta suolaa 
  • 1 tl psylliumjauhetta 
  • 1 tl ksantaanikumia 
  • 1 rkl neitsytkookosöljyä 
  • pistaasipähkinöitä 

Jauha riisi jauhoksi tehosekoittimella tai viljamyllyllä. Sekoita riisijauhoon ksantaanikumi ja psylliumjauhe. Muhenna banaani soseeksi ja sekoita taikinajuureen. Vaivaa joukoon loput ainekset ja sen verran vettä, että saat kiinteän taikinan. Työstä taikinaa n. 5 min. Jätä kelmulla tai muovipussilla peitettynä kohoamaan 45 min.

Kumoa riisitaikina suoraan leivinpellille ja muotoile levyksi. Ripottele hieman rouhitut pistaasipähkinät pinnalle ja kääri levy rullalle. Muotoile pitkulaiseksi leiväksi. Voit leikata pinnalle ristikon terävällä veitsellä, jos haluat. Peitä leipä leivinliinalla ja anna kohota 45 min.

Lämmitä sillä aikaa uuni 200 asteeseen. Paista leipää n. tunti, tai kunnes se saa väriä. Leipä ei juuri kohoa uunissa. Leikkaa hieman jäähtyneenä. Leipä on parhaimmillaan tuoreena, joten yli jäävä osa kannattaa pakastaaa viipaloituna.


Leipää mutusteltiin tänään inkivääriteen ja postista tipahtaneen ekan taittoversion ääressä. Siitä lisää pikapuoliin, nyt jatkan tarkastajan tehtäviä.
  IMG_0522

6 kommenttia:

  1. Onpas jännä leipä! Tuosta tulee enemmänkin mieleen kakku;D

    VastaaPoista
  2. Yaelian, maku muistuttaa kuitenkin vähän happamatonta ruisleipää :)

    VastaaPoista
  3. Tätä on kyllä pakko kokeilla, KIITOS pajon reseptistä, huippua ! (:

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, jos erikoisuudet kiinnostavat, niin suosittelen lämpimästi. Nimimerkillä juuri kaksi palaa massussa.

    VastaaPoista
  5. Mahtavat värit! Pistaasit pilkistävät todella vaikuttavasti seasta. Jostain syystä minua houkuttaa (ja koukuttaa) sellaiset tiiviit, sisältä kosteaksi jääneet leivät. Jokin juju niissä vain on :D

    VastaaPoista
  6. Anni Minerva, ensimmäinen innoitus reseptiin olivatkin värit. Ja pidän kyllä myös kostean tiivistä junttapullasta :)

    VastaaPoista

 

Ensimmäinen ruokakirjani on ilmestynyt!